Loading...

Nara

Artikkelin lukuaika: 3 minuuttia

Vaihteeksi pitkien yöunien jälkeen oli mukava nousta sängystä, pyörähtää suihkun kautta tuttuun kioskiin hakemaan aamukahvit ja suunnata tutulle asemalle. Tänään olisi tarkoitus viettää koko päivä Narassa. Perille kuljimme jo tuttujen juna-asemien kautta eikä matkaankaan mennyt montaa kymmentä minuuttia. Perillä suuntasimme toiselle kahvikupposelle ennen puistoalueelle siirtymistä.

Naran puisto on iso nurmialueita, metsiköstä sekä ympäröiville kukkuloille pyhitetyistä suojelualueista koostuva iso ulkoilualue, jonka isona osana ovat alueen temppelit sekä pyhättö. Onpa osa paikasta myös Unescon World Heritage Site – listalla. Saavuimme paikalle kaupungin itäpuolelta ja jatkoimme pikkuhiljaa kohti länttä. Hetken aikaa metsässä seikkailtuamme saavuimme isojen viherkenttien alueelle, jolla myös alueella asustelevat peurat patsastelivat turisteja viihdyttäen. Näitä kavereita eivät kamerat pelottaneet, varmasti siksi että suurin osa turisteista kuskaa mukanaan kioskien myymiä riisikakkuja, ainutta ruokaa mitä peuroille saa syöttää. Näillä bambeilla ei todellakaan ole hädän päivää.

Nyt kun peuroja oli nähty ja kuvattu vaikka kuinka, jatkoimme metsän läpi kulkemista kohti Kasugan suurta pyhättöä. Itse pyhätöllä emme juurikaan aikaa alkaneet viettämään, vaikutti siltä, että kyseinen paikka olisi vain maksullisen sisällön avaamaa turistihuttua. Ja sitä on viime viikkoina nähty tarpeeksi. Kuvia sieltä täältä ulkoa ja kohti seuraavaa kivikasaa.

Koska lounasaika alkoi olemaan käsillä, muodostui aiheelliseksi alkaa etsimään lähiseudulta ruokapaikkaa. Puiston eteläpuoleisessa lähiössä ei mitään suuria ravintolakokonaisuuksia voinut odottaa, joten Google käteen ja salapoliisityötä tekemään. Lopulta nurkilta löytyikin oikein pieni ja idyllinen paikka, aivan ”Former Residence of Shiga Nagoya” naapurista. Mitään varsinaista ruokalistaa ei ollut, vaan mukava vanhempi naishenkilö teki meille currykana-annoksen riisillä ja kasviksilla. Jälkkäriksi sai valita jonkin kolmesta annoksesta, ja itse otin eräänlaisen jälkkärilautasen ja jääkahvin. Todella hyvä ateriakokonaisuus, joka kyllä täytti vatsat aivan täyteen asti. Hintaa koko jutulla oli noin 1900 yeniä, eli hyvin keskihintaisen oloinen kokonaisuus.

Sitten lounasta sulattelemaan, suunnaksi Wakakusan huippu metsäpolkua pitkin kävellen. Alueella kiertelee ilmeisesti useampikin metsäinen maisemapolku, mutta me lähdimme sen lyhyimmän polun kautta liikenteeseen. Ja vielä Google mapsista katsoimme, että parin isomman polun välissä menee aavistuksen pienempi reitti, jota myöten oikaise me entisestään. Paitsi että kyseisen polun suulle oli laitettu sulkupuomeja ja esteitä sekä erilaisia varoituksia kaatuneista puista ja mutavyöryistä. Hetken aikaa odotimme, että ohi kävellyt pariskunta jatkaa mutkan taakse matkaansa ja hyppäsimme puomien ohi polulle. Eikä polussa loppujen lopuksi mitään vikaa ollut, vähän siellä täällä risuja tai jo siivottua puita sekä jotain muuta lehtiroskaa mutten mitään, mikä suomalaiselle metsässä kulkijalle tulisi yllätyksenä. Ja ihan tennarit jalassa kuljettua, maiharin saivat odotella kämpillä.

Ylhäällä kukkulan laella odotti upeat maisemat yli Naran kaupungin, sekä lisää peuroja. Kunhan näistäkin yksilöistä oli selvitty ja maisemakuvat otettu, lähdimme jatkamaan myötäpäiväkierrostamme alas kohti Naran puiston temppelialuetta. Ja olimme onnellisia, että teimme lenkin näin päin koska lasku oli todella jyrkkää mäkeä. Sitä portaikkoa noustessa olisi varmasti ollut sydänkohtaus lähellä. Alhaalla löysimme tutut polut, joita seuraamalla saavuimme takaisin lähtöpaikkaamme puiston länsipäähän. Vielä oli valoisaa aikaa jäljellä, joten päätimme hetken aikaa kierrellä Naran kauppakatuja ristiin rastiin etsien mahdollisia tuliaishankintoja.

Illan ohjelma ei tälläkään kertaa sisältänyt mitään erikoista toimintaa, kunhan iltaoluista oli selvitty niin suunnaksi otettiin tutun aseman lähellä ollut italialainen ravintola. Ruokalista ei ollut mikään kovin laaja, mutta ruoka oli sitäkin parempaa. Kokkikin oli kuulemma ehta italialainen, joten senkin puolesta homma kunnossa.

Muuten tämä ilta menikin melkein kuten muutkin illat, blogin tulevia kirjoituksia viimeistellessä sekä kuvia läpikäydessä.

0 tykkäystä

Saatat pitää myös näistä