Hämeenlinnassa juostun puolimaratonin jälkeen viikkoraporttien kirjoittelussa onkin ollut pientä taukoa, pääasiassa sen takia että mitään merkittävää ei urheilurintamalla ole tapahtunut. Myös erilaiset kiireet ovat verottaneet tarinointiaikaa, joten päätin että vedän kolme väliviikkoa sekä itse maraton-tapahtuman yhteen viestiin yllätyksineen kaikkineen.
Puolikkaan jälkeinen viikko oli pyhitetty palautumiselle ja kevyelle treenaamiselle. Pari kevyttä juoksulenkkiä, fillarilenkki sekä säbävuoro riittivät. Sen viikon viikonloppu meni vielä mahdollisesti viimeisistä kesäauringonsäteistä nauttien Tampereella Viikinsaaressa sekä Pyynikin näkötornilla. Seuraava viikko kului samoissa merkeissä, kevyitä juoksulenkkejä sekä pari lyhyttä fillarilenkkiä. Ja viimeinen viikko, eli maratonviikko tuli otettua hyvin rauhallisesti energiaa tankaten sekä polkupyörän päällä jalkoja vetreänä pidellen.
Näiden kolmen viikon aikana urheilun parissa kului aikaa noin 11 tuntia. Tahti oli rauhallinen, mutta aihettakin oli.
Tampere Maraton
Tampereen Maraton oli ns. kauden päätavoitteena, jota kohti oli tarkoitus treenata ja jonka päämääränä olisi parantaa edellistä maratonin henkilökohtaista ennätysaikaa. Lähtö tapahtuisi kello 11.00 Ratinasta, joten aamulla kerkesin vielä syömään kevyen aamiaisen sekä siirtymään kaupungille linja-auton kyydittämänä. Muuten tankkaus oli hoidettuna kuluneen viikon aikana varsin mallikkaasti, nestettä ja hiilareita oli tullut otettua eri muodoissa omasta mielestäni tarpeeksi ja lepoakin oli pohjilla riittävästi.
Lähtö oli tällä kertaa reipas ja vauhdikas, aivan eturivin tuntumasta. Tarkoituksena oli päästä pois pahimman ruuhkan alta juoksemaan yksin omalla vauhdilla omien sykerajojen puitteissa. Ja tämä onnistui erittäin hyvin, pääsin aivan kärjen perässä kohti maratontaivalta. Kuitenkaan en voinut aivan kärkiporukan vauhtiin lähteä, koska sykkeet alkoivat näyttämään liian korkeilta ja tämä olisi ollut juoksun loppu.
Ensimmäiset kaksi kierrosta sujuivat oikein hyvin, juomapaikoilla tuli otettua sekä vettä että urheilujuomaa ja askel tuntui kulkevan lennokkaasti. Ensimmäisen puolikkaan aika oli 1:32:xx luokkaa eli aivan suunnitelman mukainen. Mutta kolmas kierros ei enää kulkenutkaan yhtä lennokkaasti, noin 25km kohdalla alkoi jo tuntumaan vähän heikommalta ja vauhti pikkasen putosi. Tämä ei vielä erityisesti huolestuttanut mutta kun kolmas kierros ja 31km tulivat täyteen, oli meno jo todella tuskaisen oloista eikä voimia ollut enää jaettavaksi. Vielä kuitenkin piti yrittää jatkaa, jos vaikka olotila korjautuisi mutta 34km kohdalla tuli eteen täydellinen seinä. Jaloista loppui veto ja keho ei enää tahtonut antaa ottaa seuraavaa juoksuaskelta. Koska reilun kolmen tunnin aikatavoitetta oli tultu hakemaan, päätin että en lähde suotta kävellen maaliin pelkkää mitalia hakemaan vaan löin kellot seis ja palasin kävellen takaisin stadionille pistämään kamat kasaan.
Perillä suihkun kautta kuivat vaatteet päälle, pikaisesti kanakeittoa ja ruisleipää välipalaksi ja takaisin kotiin palauttelemaan suorituksesta.
Loppuyhteenveto maratonmatkasta
Valitettavasti tämä maratonmatka ei mennyt suunnitelmien mukaan ja lopputuloksena oli keskeytys. Olen nyt tilannetta tutkittuani sitä mieltä, että tähän on syynä seuraavat asiat:
- Pitkien (yli 30km) lenkkien puuttuminen
- Säännöllisen ja nousujohteisen juoksutreenin puute
Vaikka urheilua on koko kesä säännöllisesti tullut harrastettua, juoksemisen säännöllisyys sekä nousujohteisuus on jäänyt heikolle huomiolle. Lisäksi pitkiä treenilenkkejä ei ole tullut juostua varmaan yhtään, joten pitkien matkojen kokemus keholta puuttui tämän kauden osalta kokonaan. Miksi näin sitten on käynyt, varmasti siksi että kesän aikana on niin paljon kaikkea muuta tekemistä, joka ajaa mielenkiinnossa esimerkiksi kolmen tunnin juoksulenkin edelle. Jotenkin tuntuu, että talvella ja keväällä lenkkeily kulki paljon paremmin. Tästä voisi päätellä, että jatkossa aikatavoitteelliset kilpailut kannattaa ajoittaa keväälle, esimerkiksi ulkomaille.
Tämän vuoden urheilutapahtumat todennäköisesti olivat tässä, parin viikon kuluttua aloitan kesälomani ja suuntaan kauas itään tutustumaan erilaisiin maisemiin. Mutta kunhan syksy kunnolla Suomeen saapuu ja pääsen takaisin kotiin, niin aletaan suuinnittelemaan seuraavia haasteita. Alustavasti siihen liittyy kaksi puolimaratonia ennen kesäkuuta, mutta nämä suunnitelman tarkentuvan varmasti loppuvuoden aikana.
0 tykkäystä
