Olkhon Island, kierros pohjoisosassa

Kahden yön ylittäneen junamatkan päätepysäkki oli tällä kertaa Irkutskissa puoli kahdeksan aikaan aamulla. Jälleen kerran, reippain ja varmoin askelin, suuntasimme romuinemme läheiseen kahvilaan aamiaiselle. Tuosta rutiinista selvittyämme hyppäsimme ratikkaan #1 ja ajelimme maisemakierroksen kautta (kiitokset tästä reittisuunnittelijallemme: ”pikku lenkki vaan”) linja-autoaseman lähettyville. Kevyen tihkusateen saattelemana yritimme ostaa asemalta lippuja Olkhonille menevään bussiin, mutta päivän viimeiseenkin lähtöön olisi ollut saatavilla ainoastaan yksi paikka. Sen enempää murehtimatta kävimme tien toisella puolella olevalta, yksityiseltä kuljetuspalvelun tarjoajalta, henkilöltä kyselemässä kyytiä ja hänellä oli muutaman kymmenen minuutin päästä auto lähdössä saarelle. 1000 ruplaa per henkilö rinkkoineen ja autoon penkkiä lämmittämään.

Autokyytihän itsessään oli taas melkoinen elämys. Alustasta oli varmasti paras terävyys jo kadonnut vuosia sitten, koska jokainen pienikin särö tiessä kulkeutui matkustamoon aiheuttaen jatkuvaa täristystä ja heiluntaa. Ja aivan koko matkan, jota kesti lyhyen lounastauon ja lauttamatkan kanssa aika tarkalleen kuusi tuntia. Maisemiltaan tuo välikkö on melko tuttua kotimaista maalaismaisemaa, paljon peltoja ja myöhemmin ruskan sävyttämää sekametsää ajoittaisella vuoristotaustalla väritettynä.

Lautat kulkivat Baikal-järven yli mantereelta Olkhonin saarelle pareittain suht tiuhaan, joten odotusaikaa ei ollut kuin viitisen minuuttia. Saaren puolella oli vielä edessä parinkymmenen minuutin hiekkatiesiirtymä ennen saapumista Khuzhirin kylään, missä majapaikkammekin sijaitsisi. Autokyyti hoitui tällä kertaa oikein ovelle asti, joten turhalta etsimiseltäkin vältyttiin. Ovesta sisään ja pihaan.

Majapaikkanamme toimi Zhemchuzhina Olkhona, joka on lähellä kylän kaakkoista reunaa oleva mökkihostelli. Pihapiirissä näytti olevan useampia pikkumökkejä sekä isompi kaksi kerroksinen rakennus, jonka alakerrassa mekin majoituimme. Ilmeisesti kaikki muut turistit olivat lähempänä rantaa, koska me olimme tänä aikana ainoat vieraat tässä majapaikassa. Majapaikan emäntä oli oikein mukava ja lämminhenkinen, joka oli jo rutinoitunut Google Kääntäjän käyttäjänä. Emme varmasti olleet ensimmäiset venäjää taitamattomat matkaajat tuossa kylässä. Hän piti meille esittelyn tiloista, missä vessat ja missä suihkut, ja varmisti pariinkin kertaan, että olisimme selvillä niin aamiais- kuin illallisajoista. Ja kun ruuasta oli kerran puhetta, näytti kellokin olevan jo melkein ruoka-aika, joten pikainen varusteiden räjäyttäminen ympäri huonetta ennen pöytään siirtymistä. Ja ruokahan ei tosiaan pettänyt vaan oli todella maukas kotiruokakokonaisuus keiton, salaatin, lämpimän liharuoan ja leipien sekä jälkiruoan muodossa.

Illallisen jälkeen lähdimme vielä käymään kylällä katsomassa missä mitäkin paikkoja voisi olla, löysimme ainakin yhden kahvilan sekä pari kauppaa, joista isommassa oli ihan kunnon valikoimakin. Ja hinnat olivat aivan samalla tasolla isompien kaupunkien kanssa, 0.4l tölkki Baltika 9’ä oli 65 ruplaa sekä kolmen paketti ”belgialaisia” vohveleita täytteellä 30 ruplaa. Ulkomaiset tuotteet tietysti olivat vähän kalliimpia, mutta niin ne tuntuvat olevan kaupungeissakin. Hyvät iltaeväät matkaan ja takaisin majapaikalle aikaa kuluttamaan ennen nukkumaan menoa.

Saaren pohjoinen kierros

Ensimmäisen kokonaisen päivän aktiviteetiksi oli suunniteltu saaren pohjoisen pään kierros. Olimme kyselleet majapaikan emännältämme mahdollisuuksista päästä kiertoajelulle ja hän lupasi hoitaa meille auton sekä kuskin aamuksi oven eteen. Kello 10 aamulla auto oli ovella odottamassa ja pääisimme matkaan. Vielä tässä vaiheessa olimme siinä oletuksessa, että kyseessä olisi ollut oma kuljettaja meitä varten, mutta hetken päästä selvisikin, että olimme osana kiertoajelua ja autossa olisikin kaikkia paikkoja myöten täyttä, kaikkiaan kymmenen henkilöä. Jatkoa ajatellen kannattaa varmistaa, että onko kyyti, johon on hyppäämässä private ride vai excursion? Tämähän ei meitä kovin pahasti haitannut, maisemiahan tänne lähettiin ihailemaan ja onnistuuhan se näinkin. Enemmän haittaa ja harmia aiheutti nähtävyyksillä palloilleet aasialaisturistien massat, joita tuntui vielä näinkin syksyisenä ajankohtana olevan liikenteessä useita kymmeniä. Koska näin paljoa heitä ei kylällä tuntunut näkyvät, arvailimme että he olisivat aamusella saapuneet paikalle omalla ryhmämatkalla ja siitä hajaantuneet päivämatkoille ympäri saarta.

Kierrokseen kuuluivat vanhan jurttakylän pohjoispuolella olevat Kharantsyn rantamaisemat, Peschanka Bay:n hiekkaranta ja sen kivisen laiturin jäänteet, Cape Saganin kallioisia näköaloja tarjoava pysähdyspaikka, pitkä pysähdys saaren pohjoiskärjessä Hoboy Cape -näköalapaikalla kalakeittolounaalla täydennettynä sekä lounaan jälkeinen lyhyempi pysähdys pienen harjanteen takana olevalla Shunte levyn näköalapaikalla. Jokaisessa paikassa oli tarjolla hieman toisistaan poikkeavia näkymiä joko vehreille nummille, hiekkaisille rannoille tai karuille kallioille. Viimeistä kohdetta lukuun ottamatta kaikkia yhdistivät taustalla avautuneet komeat vastarannan vuoristonäkymät. Ja kun oikein osasi lähteä hieman sivumpaan jyrkänteiden taakse seikkailemaan, ei tarvinnut koko aikaa katsella aasialaisturistien massoja edessään.

Liikkuminen saaren pohjoisosissa hoituu pääasiassa tieuria myöten, mitään tehtyjä teitä ei alueella ole vaan autot kulkevat jo muodostuneita väyliä pitkin. Lähinnä sen mukaan missä on vähiten mutaa ja pienin pudotus. Ajoittain matkanteko oli kyllä melkoista offroad-ajoa läpi mutavellin ja yli kallioisten jyrkänteiden. Kaikesta kuitenkin selvittiin kunnialla, ja iltapäivällä pääsimme hengissä takaisin oman majapaikkamme ovelle odottelemaan illallistarjoilua. Tätä ennen kuitenkin kävimme vielä katsomassa kylän lähellä olevan Shamanka Rock -nähtävyyden ympäristöineen. Vakuuttavan näköinen kivi tuokin, varsinkin ilta-auringon valossa katsottuna.

Tälläkin kertaa pöytä oli katettuna edellisiltaa mukaillein maukkailla kotiruoilla ja pienellä makealla jälkkärillä. Taas kelpasi suunnata sängyn pohjalle nauttimaan pitkistä unista paikallaan pysyvässä sängyssä.

Myös LoneTraveller käyttää evästeitä paremman käyttäjäkokemuksen takaamiseksi. Tietosuojaseloste

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close